SISÄILMAKODITTOMAT

Asunnottomilla on jokaisella oma ainutlaatuinen tarinansa ja ainakin sisäilmakodittomilla ne tuntuvat olevan toinen toistaan pysäyttävämpiä. Seuraavassa viisi sisäilmakodittomuutta kokenutta kotitaloutta - viisi naista, kaksi miestä ja viisi lasta - kertoo palan omasta tarinastaan.

Lapin erämaissa riippumatossa on helppo hengittää puhdasta ilmaa.
Lapin erämaissa riippumatossa on helppo hengittää puhdasta ilmaa.
Varastomökkini kävi kylmäksi syksyn tullen.
Varastomökkini kävi kylmäksi syksyn tullen.

Päiväkodin johtaja

Jäädessäni kodittomaksi kesällä 2019, rakensimme puuvalmiin varastomökin Lappiin, jossa asuin. Neliöitä mökissä oli noin 6 ja sinne mahtui patja ja muutama laatikko tavaraa. Enempää minulla ei ollutkaan, sillä homepakolaisena olin joutunut luopumaan jo aiemmin tavaroistani.

Kesän jälkeen vietin muutaman yön ystävien luona, koska en pystynyt nukkumaan kylmän takia varastomökissä. Oikean kodin rakennusprojektin kaatuessa ja sään kylmetessä jouduin "muuttamaan" Etelä-Suomeen, jossa kodittomuuteni jatkui. Testasin useita vuokra-asuntoja, mutta kotia, jossa olisin pystynyt nukkumaan, ei löytynyt. Nukuin vaihdellen autossa, teltassa tai sukulaisten ja ystävien luona.

Marraskuussa 2019 löysimme aviomieheni kanssa juuri ennen häitämme vuokra-asunnon, jossa pystyn alakerrassa siedettävästi nukkumaan. Nyt odottelemme oman esteettömän kodin rakennusprojektin alkamista.

Matkustaessani nukun riippumatossa tai teltassa. Riippumatto on helppo pestä useaan otteeseen ennen käyttöä ja raikasta ilmaa riittää.

Vuodepotilas ei sovellu taivasalle.
Vuodepotilas ei sovellu taivasalle.

Yrittäjän perhe

Joitakin vuosia sitten olimme vaikeasti sairaan ja vammaisen teini-ikäisen lapseni kanssa asunnottomia sisäilmasta sairastumisen vuoksi ja kirjoilla Poste Restantessa. Nukuimme työpaikallani ja sukulaisten luona.

Lopulta saimme vuokratuksi mökin, jossa nyt asumme, mutta elämme jatkuvasti yhden askeleen päässä kodittomuudesta. Korona-aikana saimme lopulta vuokrasopimuksen purkuilmoituksen rästivuokrien takia. En ole nimittäin pystynyt työskentelemään täysipainoisesti yrityksessäni, koska olen yksin vastuussa vaikeasti sairaan vuodepotilasnuoren hoidosta 24/7 ja olen itsekin sairas. Lisäksi me molemmat kuulumme koronan riskiryhmään, joten maaliskuun jälkeen en ole voinut jatkaa töissä ollenkaan ja hankkia tuloja vuokran maksuun. Ilman sukulaisten apua olisimme olleet taivasalla jo useamman kuukauden.

Tyttäreni on ollut vuodepotilaana 8 vuotta, ja koko sen ajan olemme sinnitelleet ilman asianmukaisia tukitoimia. Vaikka tyttäreni on sisäilmasairauksiinsa liittyen todettu hallinto-oikeudessa vaikeavammaiseksi, on kaupunki viimeiset 4 vuotta tehnyt vain pelkkiä hylkypäätöksiä vammaispalveluasioissamme.

Epäämällä lakisääteiset tukitoimet ja vammaispalvelut voidaan tilanne Suomessa päästää niin pitkälle, että jopa hallinto-oikeuden vaikeavammaiseksi toteama vuodepotilasnuori voi päätyä kadulle ilman, että mikään virallinen taho auttaa asiassa millään tavalla. Tilannetta on myöhäistä alkaa korjailla siinä vaiheessa, kun ainoa rakennus, jossa tämä sisäilmasairas nuori voi olla, on jo menetetty.

Olemme yli 10 vuotta olleet sisäilmasairaita ja tänä aikana Suomessa ei ole järjestetty yhteiskunnan taholta mitään hätämajoitusta vaikeimmin sairastuneille. Silti sossut ja lääkäritkin tuntuvat kuvittelevan, että tämä nuori sitten vaan lykätään johonkin asumaan.

Mihin? Hän ei pysty olemaan missään muussa tietämässämme rakennuksessa saamatta anafylaktisia oireita.

Jurtta lämpiää kamiinalla ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
Jurtta lämpiää kamiinalla ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
Jurtan "keittiö".
Jurtan "keittiö".

Leikki-ikäisen äiti

Sairastuin sisäilmasta jo vuosia sitten ennen lapseni syntymää. Homeiden lisäksi saan oireita myös kemikaaleista, erityisesti hajusteista. Myös 4-vuotias poikani reagoi hieman sisäilmaongelmille. Hänen aloittaessaan viime keväänä päiväkodin ongelmaksi muodostui se, että tulin kipeäksi niistä altisteista, joita hänen vaatteissaan kantautui kotiimme. Päiväkoti oli pakko keskeyttää.

Syksystä alkaen olimme viettäneet paljon aikaa perinteisessä jurtassa, koska voimme siellä niin hyvin. Kesällä sitten irtisanoin asuntomme talousongelmien vuoksi. Olin hakenut apua niin Kelalta kuin sosiaalitoimesta ja lasten suojelustakin - turhaan. Niinpä jäimme asumaan jurttaan, mutta ei aikaakaan, kun lastensuojelu puuttui tilanteeseen ja otti poikani kiireelliseen sijoitukseen, uhaten huostaanotolla. Perusteisiin kuului mm. se, ettei jurtassa ollut suihkua, vaikka saunateltta olikin ihan vieressä. Sisäilmasairausperäisten talousongelmien aiheuttamaan asunnottomuuteemme ei kunnalla ollut tarjota ratkaisuksi taloudellista tukea eikä soveltuvaa kotia.

En voi olla ihmettelemättä, onko Suomessa nykyään laitonta asua perinteisissä kodan tyyppisissä asumuksissa, kuten saamelaiset ovat kautta historian tehneet?

Telttakylä tontilla.
Telttakylä tontilla.
Erillinen talousrakennus esteettömyyratkaisuna.
Erillinen talousrakennus esteettömyyratkaisuna.

Sosiaalityöntekijän perhe

Kolmilapsinen perheemme sairastui Helsingissä oman kodin sisäilmasta. Siitä alkoi muuttokierre ja lopulta sisäilmakodittomuus. Kesällä 2020 käynnistimme keräyksen uuden pienkeräyslainsäädännön nojalla saadaksemme sisäilmaesteettömäksi rakentamamme uuden kodin valmiiksi. Näin kerroimme keräyssivuillamme tilanteestamme:

"Viisihenkisen sisäilmasairaan perheemme seitsemän vuoden home-evakko on nyt loppusuoralla, maaliviiva häämöttää. Ratkaisut ovat lähellä, mutta tällä hetkellä saavuttamattomissa. Perheen äiti Miia asuu teltassa, sillä perheen lähes valmis uusi koti ei ilman muutoksia sovellu hänelle."

"Rakennushankkeen budjetti on ylittynyt, ja kaikki mahdollinen omaisuus on realisoitu. Pienituloisen perheen perustuloista ei mitenkään pysty kustantamaan nyt ilmenneitä sisäilmaesteettömyyden vaatimia lisätoimenpiteitä."

Onneksi keräyksellä saatiin hanketta hieman eteenpäin ja tällä hetkellä näyttää siltä, että voimme viettää ensi talven perheenä yhdessä omassa kodissa.


Rakentamassani mökissä en ole voinut oleskella puun päästöjen vuoksi.
Rakentamassani mökissä en ole voinut oleskella puun päästöjen vuoksi.
Kumpa kevät koittaisi omallekin kodilleni!
Kumpa kevät koittaisi omallekin kodilleni!

Vammaispalveluiden palveluntuottaja

Sairastuin sisäilmasta nuorena ja asunnottomaksi jäin astmani vuoksi ensi kertaa lähes 15 vuotta sitten. Silloin tilanne kuitenkin ratkesi vuodessa, sillä en vielä ollut liian sairas asumaan vuokra-asunnoissa.

Työskenneltyäni vuosikymmenen vammaispalveluissa palveluntuottajana sain toisen korkeakoulututkintoni valmiiksi ja niin menetin hyvän opiskelija-asuntoni. Siitä alkoi toinen asunnottomuusjaksoni, jota nyt on meneillään kuudes vuosi.

Käytin ensin pari vuotta asunnon etsimiseen majaillen tuttujen ja sukulaisten nurkissa monissa eri kaupungeissa. Se oli rankkaa, sillä joka asuntonäytöstä tulin kipeäksi ja rahaa meni tuhansia euroja asuntoihin, joissa en pystynyt nukkumaan yhtään yötä. Edes vahva tablettikortisonilääkitys ei tuonut keuhkoilleni kykyä sietää altisteita - sen sijaan se aiheutti lukuisia liitännäissairauksia.

Sitten terveyteni romahti altisteista ja jäin evakkoon sukulaisteni luo heidän omakotitaloonsa, pitkälti eristykseen muusta maailmasta. Kahdessa aiemmassa evakkokunnassani olin sairauksieni vammauttamana saanut vammaispalveluina avustaja- ja kuljetuspalvelut, mutta nyt toimintakykyni täysin romahdettua näki uusi evakkokuntani parhaaksi ottaa pois vammaispalvelutkin. Näin sukulaiseni päätyivät epävirallisiksi omaishoitajikseni, mahdollistaen käytännössä elämäni jatkumisen. Kaikki viralliset tahot kieltäytyivät auttamasta asunnottomuuteni ja toimintarajoitteisuuteni ratkomisessa.

Eristyksissä yhden huoneen vankina käytin aikani kodin suunnitteluun. Millainen olisi koti, jossa voisin elää menettämättä toimintakykyäni? Sen täytyi olla esteetön omakotitalo esteettömällä tontilla - siis liian kallis minulle, kun en työkyvyttömänä enää pankkilainaa saanut vaikka hyvä työura olikin takana.

Toivuttuani hieman ryhdyin selvittelemään muiden sisäilmakodittomien tekemiä ratkaisuja ja näin alkoi hahmottua kuva sisäilmakodittomien esteettömyystarpeista ja niihin soveltuvista ratkaisuista. Tavoitteeni on rakentaa itselleni esteetön koti ja sen kautta palata työelämään sekä sosiaaliseen elämään.

Katso tästä kansanedustajien ratkaisuja sisäilmakodittomuuteen!